Onko esiintyminen tai esilläolo sinulle haastavaa?

Länsimaisessa modernissa astrologiassa kuunsolmut kertovat kohtalosta, menneistä elämästä ja tulevasta. Ne kuvaavat menneitä karmallisia kokemuksia sekä sielun toivetta ja täyttymystä.

Noususolmu on sielun polku, monet yhdistävät tämän missioon tai kutsumukseen, mutta yläsolmu on muutakin kuin vain ammattiin tai toteuttamiseen liittyvää. Se on suunta kehittyä elämässämme. Se edustaa uutta tapaa olla, toimia ja ilmaista itseä. Se kuvaa missä meillä on vähän kokemusta ja mihin tässä elämässä meidän tulee suunnata huomiotamme sieluntehtävän avautumiselle. Laskusolmu kuvaa menneessä opittua, sekä alitajuisia toiminta- ja käyttäytymismalleja. Se kuvaa menneen tuttua ja turvallista, elämänalueita, missä olemme jo menestyneet ja mitä osaamme.

Kuunsolmuihin voi liittyä voimakkaita tunteita; odotuksia ja pettymystä, luopumista, halua, epäonnistumista ja pelkoja. Jokin kuitenkin kutsuu sisällä astumaan omaan voimaan ja sielunpolulle. Siihen tunteeseen, kun ei tarvitse ulkoisia asioita määrittämään itseään tai tuomaan täyttymystä elämäänsä. Modernin käsityksen mukaan menemme kohti noususolmua eli kasvua ja kehitystä ja sitä kautta löydämme tasapainoa menneen vaikutuksesta.

Traditionaalinen sekä vedalainen astrologia antavat solmuille hieman erilaisen merkityksen kuin moderni astrologia. Vedalaisen näkemyksen mukaan olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan ja on vain harhaa kuvitella, ja että saavuttamalla tavoitteitteita vapautuisimme ikuisesta kiertokulusta. Itse asiassa noususolmu ja asioiden tavoittelua pitää meidät kiinni syyn ja seurauksen kiertokulussa. Kehitys tai menneen vaikutus on siis harhaa.

Vedalainen näkemys kuunsolmuista on linjassa enemmänkin joogiseen näkökantaan, jossa haemme kohtuuta tavoittelun ja välttelyn välillä. Noususolmu pitää meitä ikuisessa kiertokulussa, se voidaan nähdä meitä viettelevänä energia, egoistisena pyrkimyksenä saavuttaa asioita. Koska meillä ei ole kokemusta asioista niin emme tunne rajojamme ja usein liioittelemme. Noususolmu voi tuoda mahdollisuuksia ja itsevarmuutta mutta samalla kiinnittymistä ja riittämättömyyden tunnetta kun emme ole tyytyväisiä siihen mitä on. Eli käytännössä noususolmu ei ole vapautuksen reitti, sen avulla voimme toki kokea ja luoda mutta loppujen lopuksi se ei tuo tyydytystä. Intialaisen astrologian mukaan noususolmu lisää ja laskusolmu vähentää hyvässä ja pahassa sitä mihin se on yhteydessä. Eli syntymäkartalla puhumme planeetoista ja taivaankappaleista. Solmut toimivat joko negatiivisesti tai positiivisesti riippuen niiden laadusta ja aspektoivista planeetoista.

Laskusolmu perinteisesti kuvaa identifioimista menneeseen, materiaalian ja luopumisen kautta tulevaa kärsimystä, kunnes ymmärrämme että alasolmu on kanava hengelle. Luopumisen kärsimys opettaa sitä mitä emme halua. Laskusolmu liitetään antautumiseen, irtipäästöön sekä menetykseen ja siksi se voi toimia positiivisesti, henkisenä katalysaattorina. Kun luovumme asioista ja hyväksymme menneen, olemme kenties lähempänä jumalaa.

Rahu– intialaisten antama nimi noususolmulle oli alunperin jumalaksi naamioitunut demoni Svarbanu, joka joi salaa ikuisuuden nektaria ja sai siksi kuolemattomuuden statuksen. Siitä rangaistuksena hänet pilkottiin kahtia ja sen pää eli Rahu jäi janoamaan lisää, koska se ei koskaan voinut tuntea itseään kylläiseksi. Ideana on, että meidän egomme on samanlainen olematon varjo (ilman kehoa) kuin rahu joka heijastuu valaistumattomaan sieluun ja jatkaa jälleensyntymisen kiertokulkua. Rahu ei voi hyödyntää mitään saavuttamaansa, koska sillä ei ole kehoa. Ketulla, joka edustaa olennon kehoa metsästää Rahua, jolla on kuolemattomuuden eliksiiri suussaan. Se janoaa ainoastaan henkistä vapautumista ja voi ainoastaan saavuttaa sen tiedostamalla itsensä. Ketun sanotaan tuovan oppiläksyjä keinoja kaihtamatta, jotta kartan halitija löytää takaisin henkiselle polulle. Se on yhtä kyltymätön henkisellä tiellä kuin Rahu materialistisella. Siksi Ketu liitetään menetykseen, onnettomuuksiin ja kurjuuteen. Sen pitää ottaa oppia Jupiterilta, ja aidoilta guruilta ja opettejilla.

Rahulla ja Ketulla ei ole elävää kehoa, mutta heillä on planeettojen status ja siksi voivat vaikuttaa ihmisiin maan päällä. He ovat demonisia koska he eivät ole ponnistelleet ja tehneet hyveitä saadakseen aidon kuolemattomuuden statuksen.

Oma näkemykseni on jossain näiden kahden välimaastossa. 

Koen, että ne asiat joihin tunnemme vetoa ja haluamme kehittyä, johtuen lähes aina siitä, että meillä ei ole sitä jotain. Tarkoitus on kokea aito sielunkutsumus, joka ei tule yrittämällä vaan antautumalla. Meidän tulee löytää tasapainoa niin ettemme ole menneisyyden vankeja tai tavoittele asioita, jotka vievät pois tästä hetkestä. Hyväksymällä menneen, ymmärrämme että olemme jo tarpeeksi, kaikki on hyvin. Meidän ei tarvitse parantua ja ponnistella, ja silloin menneisyys ei ole ongelma.

Aito sielunpolku minulle ei ole kehitystä vaan sisäistä kutsumusta. Se ei ole aina helppo polku ja usein siihen kuuluukin omien motiivien ja halujen tarkastelu, teenkö asioita koska haluan saavuttaa jotain tai välttää mennyttä. Haluanko astrologiksi, koska se on kutsumus vai yritänkö epätoivoisesti paikata huonoa itsetuntoa yrittämällä saavuttaa jotain. Noususolmun suunta usein hämärtää ja se saa tekemään kaikennäköisiä hulluja juttuja kehityksen ja kasvun nimeen. Halussa ei ole mitään pahaa tai väärää, meidän tarvitsee kuitenkin olla rehellisiä ja tarkkoja mihin halumme vie meidät. Myöskään jos emme haluaisi jotain, emme aamulla nousisi sängystä. Voimme muuntaa egoistiset halumme itsetutkiskeluun ja ultimaattisesti palvelemaan tätä maailmaa. Noususolmu opettaa tästä mutta ei välttämättä ole se suunta mitä kohti meidän tulisi pyrkiä tai kehittyä, vaan se voi olla ongelmallinen.

Laskusolmu taas on menneisyyden taakkaa, joka voi näyttäytyä negatiivisina ajatuksina tai pelkona kokea uutta. Laskusolmu kuvaa myös sitä kun emme hyväksy menneisyyttämme. Ajattelen solmuja meditaation kautta. Harjoituksena on olla läsnä itsessä ja tarkkailla omia haluja ja pelkoja, ja lisätä tätä arvostelukykyä myös arkeen ja muihin hetkiin. Mitä asioita janoan ja miksi, mitä asioita välttelen.

Voimme pitää noususolmua toiveena tai pyrkimyksenä ja toisaalta siihen liittyvänä kärsimyksen kun tavoittelemamme asiat eivät ole vielä täällä. Alasolmu taas kuvaa mennyttä, jo opittuja tai tuttuja malleja ja kaavoja. Kuunsolmut voidaan liittää epämukavuuteen, siihen kun mennyt ei enää palvele ja tulevaisuus ei ole vielä täällä, tai voimme avautua todelliselle henkiselle perimälle missä mikään saavutus ei ole pysyvää ja sen menettäminen tuo aina tuskaa.

Kuunsolmut viettävät noin 1,5 vuotta samassa merkissä, ja esimerkiksi tällä hetkellä kuunsolmut ovat oinas- vaaka-akselilla. Kuunsolmut liitetään pimennyksiin ja ne tapahtuvat 4-6 kertaa vuodessa uuden kuun ja täydenkuun aikaan kun kuunsolmut ovat tarpeeksi lähellä. Pimennykset liitetään äkilliseen, radikaaliin muutoksiin, jotka tapahtuvat ja muuttavat kohtalon suuntaa. 

Kuunsolmut eivät ole taivaankappaleita, vaan laskennallisia matemaattisia pisteitä, auringon ja kuun liikeratojen kohtauspiste. Se on kohta missä kuu kohtaa auringon liikeradan kaksi kertaa kuussa.

Selvätunteminen on useimpien empaatikkojen voimakkain tapa aistia näkymätöntä maailmaa. Usein esimerkiksi selvänäkö on helpompi tunnistaa intuitiivisena lahjana kuin oman kehon kautta tulevat viestit. Siksi moni empaatikko ei välttämättä arvosta ja tunnista omia kykyjä ja lahjojaan. On vaikea hahmottaa mikä tuntemus kuuluu itselle ja mikä toiselle.

Selvätunto on minun tärkeimmistä aisteista ja olen kehittänyt tätä taitoa vuosien saatossa. Ennen imin asiakkaiteni vaivoja ja olotiloja, olin aivan uupunut koska en tiennyt tästä ilmiöstä.

Miten sitten selvätunto toimii? ✨✨
Yksinkertaisesti tuntemalla kehossa tuntemuksia ja tietämällä mitä ne viestivät.
Tunnet ehkä kehon oloja ja aavistusta siitä että joku ei ole hyvin. Jos olet selvätuntoinen, olet mutu- tuntoinen.
Empaatikko tuntee myös toisen kehollista kokemukset ja tunnetilat. Moni on varmasti kokenut sen kuinka oma mieliala muuttuu toisen fiiliksen myötä. Olet ehkä myös huomannut kuinka toisen oireet voivat tuntua sinun kehossasi. Empaatikon ja selvätuntoisen on opittava tunnistamaan toisen olotilat ja olemaan kantamatta niitä mukanaan.

Se että tiedostat että olet selvätuntoinen ja empaatikko auttaa.
Maadoittuminen ja self care ovat empaatikon tärkeimmät työkalut!

Jos huomaat että toistuvasti kannat mukanasi toisten olotiloja, voit ennakoida tilanteita ja pysähtyä muistuttamaan itseäsi tästä.
Voit aktiivisesti huomioida kuinka tunnet toisten tuntemuksia mutta tärkeää on päästää näistä tuntemuksista irti.
Voit muuntaa energian, joka välittyy sinulle sydämesi kautta myötätunnoksi.
Se että välität ei kuitenkaan tarkoita että sinun tarvitsee kantaa vastuuta toisen ihmisen kokemuksista.
Jos tuntemukset sekoittuvat, sen sijaan että suljet itsesi kokemukselta, voit pohtia mitä tämä henkilö ja tilanne opettavat sinulle.
Silloinkin kun huomaat kantavasi toisen tunne- tai olotiloja, voit aina jälkikäteen puhdistautua energeettisesti mielikuvaharjoitusten kautta tai vaikkapa luonnossa laskemalla toisten vaikutukset maahan.

Tunnistatko itsesi selvätuntoiseksi?

Ystäväni kysyi minulta, että mitä se maadoitus oikein tarkoittaa. Tiedän että ystäväni on todella auki ylemmistä chakroista ja soljuu päivästä toiseen vahvassa johdatuksessa.

Olen itsekin miettinyt maadoituksen tärkeyttä viime aikoina. Olen vuosia paininut samojen haasteiden kanssa, jossa lähden leijailemaan liikaa kun innostun. Minussa asuu Jousimiehen optimismi ja astro kartallani on lähes ainoastaan tuli ja ilmamerkkejä. Minulle on siis helppoa olla ideoiden maailmassa mutta pitkäjänteisyys ja asioiden todeksi tuominen on haastavaa. Joskus on myös vaikea keskittyä yhteen asiaan ja lopettaa kun on hyvä fiilis.

Olenkin nuorena etsinyt paljon eteerisiä kokemuksia päihteiden ja meditaatioharjoitusten myötä. Kuitenkin olen aina todennut että jossain vaiheessa tulen ryminällä alas katsomaan sitä todellisuutta, mitä olen hetkeksi voinut unohtaa. Sen jossa elämä heittää esteitä eteen ja arki ei toimi. Silloin huomasin aina etten ole maadoittunut.

Monelle herkälle ihmiselle on helppo olla auki ylemmistä chakroista, visioida ja unelmoida. Myös mielihyvää saattaa tulla sitä kautta, ideoista, meditaatiosta, henkisistä kokemuksista. Mielihyvän tunteesta ei välttämättä haluaisi päästää irti. Tämä voi olla todella olla iso kontrasti kehon kokemuksille ja jokapäiväiselle puurtamiselle. Jos on tottunut keskittymään henkisyyteen voi olla vaikeaa luoda todeksi omia visioita ja luoda tasapainoa jaksamiseen. Silloin voi elää ääripäästä toiseen, jossa huikeita kokemuksia seuraa sukellus omiin varjoihin. Usein myös kipu ja keho itsessään ilmoittavat ettei voi jatkaa samaan tahtiin.

Maadoittuminen merkitsee minulle tasapainoa tuoda henkinen yhteys kehonkokemuksiin, ja perus arkeen. Jokaiseen hetkeen. Kun hyvänolon fiilistä ei tarvitse hakea mistään erityisistä kokemuksista, voi olla aika tyytyväinen. Kun on löytänyt tasapainoa on hyvä olo siinä missä on, perus arjessa. Kehon kokemuksien äärellä, siitä että on hoitanut raha-asiat ja kun tiskaa tai puuhailee lasten kanssa. Kun on maadoittunut ei koko ajan kaipaa johonkin muualle.

Suuret kokemukset kuuluvat elämään. Niistä saa uutta kipinää ja innostusta. Ne myös ovat osa muutos prosessia. Tärkeää on myös osata tehdä kokonaisvaltaisia päätöksiä ja aistia missä erilaiset rajapinnat menevät. Mikä kokemus saattaa olla sellainen että oma pakka menee sekaisin ja kuluttaa liikaa pitkällä tähtäimellä. Mikä asia voi tuntua hetkessä hyvältä mutta ei enää myöhemmin.

Tämän ei tarvitse olla ristiriidassa ajatuksen kanssa että elämä soljuu ja että siihen voi luottaa. Että voi olla hetkessä ja että elämä saa olla helppoa. Jokaista liikettä ei tarvitsekaan yrittää kontroloida tai miettiä.

Kun on tasapaino ja maadoittunut voi tuntea luottamusta, tyytyväisyyttä ja on tunne että pystyy tekemään asioita todeksi.

Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Olisi ihana kuulla sinun ajatuksiasi! Kommentoi kommenttikenttään sivun alaosaan.

Kannatkoi Liikaa Vastuuta Muista Ihmisistä?

.

Liian vastuun kantaminen näyttäytyy haluna huolehtia ja suojella toista henkilöä pettymyksiltä ja vastoinkäymisiltä. Se tuntuu aluksi haluna auttaa ja olla toista varten mutta jollain tapaa huolehdit ja huolit liikaa toisen ihmisen hyvinvoinnista.

Et välttämättä huomaa missä tilanteissa autat liikaa, miksi haluat auttaa ja palveleeko tämä korkeinta parasta.

.

Monen auttajan on vaikea hyväksyä toisen pahaa oloa ja siksi hän yrittää tasoittaa ja korjata tilanteita. Ehkä auttaja ajattelee että toinen paranee, jos hän auttaa tarpeeksi.

Auttaja saattaa kuitenkin tehdä asioita jotka eivät tunnu itsestä hyvältä. Hän uhraa omat tarpeensa.

On myös helppo opettaa toiset tarvitsemaan itseään ottamalla liikaa vastuuta.

Usein autettava on voinut samastua uhrin rooliin ja saa energiaa auttajalta. Hän on tavallaan jäänyt jumiin tähän tilaan ja antaa omaa voimaansa pois niin kauan kun ei löydä voimaa ottaa itse vastuuta asioistaan.

.

Miksi auttaja kantaa liikaa vastuuta?

Alla voi olla halu miellyttää, syyllisyys tai myös syvä samastuminen toiseen ihmiseen. Näet ehkä toisessa itsesi, oman sisäisen lapsen. Voit tuntea syvää myötätuntoa mutta tunne voi olla myös sääliä, huolta ja surua, joita itse et ole käsitellyt.

.

Mitä voit tehdä asialle?

Huolehdi itsestäsi ja tarpeistasi. Pohdi kuinka paljon sinä todella olet valmis auttamaan, niin että se palvelee kaikkia.

Pohdi onko sinun sisäinen lapsesi jäänyt vaille silloin kun sinulle tulee tarve pelastaa joku ikäviltä tunteilta tai kokemuksilta. Huomaa kuinka sinä olet voimakas ja kykenevä.

.

Näin voit myös nähdä toisen myötätunnolla mutta myös kykenevänä. Voit silloin paremmin rohkaista toista ja auttaa häntä kokemaan oman voimansa.

.

On hienoinen raja pyytää apua toiselta kuin että sysää vastuun toiselle. On myös hieno raja auttaa ja kantaa liikaa vastuuta toisesta.

Toisille voi olla voimaannuttavaa pyytää apua, toisille taas olla vastaanottamasta apua. Yhdelle voi olla todella tärkeää alkaa auttamaan muita sen sijaan että keskittyy omiin ongelmiinsa. Toisen on hyvä kieltäytyä auttamasta ja huolehtia omista tarpeistaan.